Tekninen johtaja Pasi Parkkinen 25.11.2022
0. Yleistä
0.1. Halutessasi kerro lyhyesti itsestäsi ja aikaisemmasta kokemuksestasi kuntaorganisaation ja/tai yrityksen/yhteisön johtamisesta
Olen 45-vuotias insinööri Valtimolta. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta.
Teknisen toimialan toimialajohtajana olen toiminut 2013 vuodesta saakka, jolloin aloitin kunnaninsinöörin virassa Valtimon kunnassa. Nurmeksen kaupungilla aloitin työni teknisen johtajan virassa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston purkauduttua 1.6.2017, jonka jälkeen ryhdyimme rakentamaan uutta Nurmeksen kaupunkirakennepalvelujen toimialaa.
A. Yhteistyö
A.1. Oletko itse ollut mukana ja tunnetko kylätoiminta- tai järjestötyötä? Kerro hieman roolistasi yhdistyksessä/järjestössä, sekä minkä tyyppisestä yhdistys/järjestöstä kysymys.
Kylätoiminnassa olen ollut mukana erilaisissa talkootöissä, vaikken koskaan ole ollutkaan jäsen. Nurmeksen Urheilusukeltajissa ehdin vaikuttaa hallituksen jäsenenä ja toimin myös seuran sihteerinä 10 vuoden ajan. Valtimon Vasaman nimissä olen pitänyt jalkapallokerhoja, sekä nykyisin punttikerhoa yläkouluikäisille.
A.2. Haluatko tulevana kaupunginjohtajana aloittaa jo toimesi alkuvaiheessa tutustumisen Nurmeksen kaupunkilaisiin kyliä myöten? Oletko halukas toimikautesi aikana jalkautumaan kyläkierroksille, kuulemaan siellä asuvien asukkaiden ajatuksia ja toiveita?
Olen jo nykyisen virkani puitteissa ehtinyt osallistua kyläkierrokselle Puukarissa. Kaupunginjohtajana tulisin mielelläni kuulemaan kylien asukkaita. Meillä on Nurmeksessa monia aktiivisia kyläyhdistyksiä, joilla on hyviä kehitysideoita.
A.3. Mitä Sinulle merkitsee maalaisjärjen käyttö (hallinnossa), missä sitä saa käyttää?
Kunta-alaa säätelevät monet lait ja määräykset. Maalaisjärkeä on syytä käyttää esim. viranomaispäätös- ja esittelyteksteissä siten, että asiakas ymmärtää mitä teksti tarkoittaa. Ei ole järkevää käyttää vaikeita sivistyssanoja, lakitekstiä tai sellaista termistöä, jonka seurauksena vain toinen virkamies voi tekstiä tulkita. Maalaisjärki ei saa kuitenkaan mennä lain edelle
B. Lähidemokratia
B.1. Mitä tekisit kunnan ja kylätoiminta/järjestötyön välisen yhteistyön kehittämiseksi? Mahdollisia uusia toimintaideoita?
Nurmeksessa yhdistyksiä on tukemassa yhteisökoordinaattori, jolta yhdistykset voivat pyytää neuvoa erilaisiin tilanteisiin ja joka toimii kaupungin ja yhdistysten yhdyshenkilönä. Lisäksi on perustettu Nurmeksen yhdistysten yhteistyöryhmä, jonka toiminnan tavoitteena on mm. yhteistyön tiivistäminen yhdistysten ja kunnan välillä. Näitä resursseja hyödyntämällä, sekä kunnan ja kylätoiminnan/järjestötyön vuoropuhelua lisäämällä yhteistyötä voidaan kehittää.
B.2. Kuinka kohentaisit järjestö-/kylätoimintatyön tunnettavuutta ja arvostusta?
Sosiaalisen median parempi hyödyntäminen tuo näkyvyyttä ja myös järjestö-/kylätoimintatyössä kannattaisi pohtia, löytyisikö heidän joukostaan aktiivista somettajaa.
B.3. Kuinka kunnan tulisi ottaa huomioon syrjäkylien erityispiirteet ja -tarpeet? Mitä kehitystyötä, minkälaisia kehitysaskelia tarvitaan?
Syrjäkylien erityispiirteet ja -tarpeet on huomioitava kylille tarjottavissa palveluissa. Yhteistyökoordinaattori ja Nurmeksen yhdistysten yhteistyöryhmä ovat mielestäni tärkeässä roolissa palvelujen uusien muotojen ideoinnissa.
C. Alue-/elinkeinorakenne
C.1. Tavoitellaanko johtamassasi kunnassa asukkaitten/yritysten sijoittumista haja-asutusalueelle/maaseudulle?
Kaikki uudet ja nykyiset asukkaat ja yritykset ovat kunnalle kullanarvoisia ja haluamme pitää kylät elinvoimaisina. Nurmes on Pohjois-Karjalan suurin maidontuottaja ja luomukunta ja olemme siitä ylpeitä.
Tuntevatko päättäjät kaikki rahoitusmahdollisuudet, mitä olisi saatavilla maaseudun kehittämiseksi? (Pohjois-Karjalan liitto: Vuosina 2023 ja 2024 Pohjois-Karjalassa on käytettävissä EAKR:n ja valtion rahoitusta yhteensä 31 milj €, ESR+ ja valtion rahoitusta 15 milj €, sekä Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) ja valtion rahoitusta 45 milj €)
Rahoitusmahdollisuuksista viestitään tehokkaasti ja päättäjillä on varmasti niistä paljon tietoa. Rahoituskanavia ei kuitenkaan nykyisillä henkilöresursseilla täysimääräisesti pystytä hyödyntämään, koska jokainen rahoitushaku edellyttää toteutuakseen kohtuullisen työmäärän.
C.2. Monipaikkaiset (= samanaikainen tai vuororytminen asuminen useassa eri paikassa työn, opiskelun, vapaa-ajan, perhesyiden tai parisuhteen vuoksi) asukkaat ja heille tarjottavat palvelut? Nähdäänkö monipaikkaiset asukkaat kustannuksena vai rikastuttajana kunnalle?
Myös Nurmeksen kaupungilla työskentelee monipaikkaisia työntekijöitä etätyöyhteyksien mahdollistamina. Monipaikkaiset asukkaat nähdään siten rikastuttajana.
C.3. Miten ideoida, monipuolistaa ja kokeilla uutta Nurmeksen maaseutumatkailussa ja -markkinoinnissa? Esimerkkinä Saramojoen kunnostustoimet ja -suunnitelmat, tai maatilamatkailuyritysten verkosto
PIKES Oy on tärkeässä roolissa matkailun kehittämisessä, mutta myös kaupunki voisi olla mukana erilaisten hankkeiden muodossa omistamillaan mailla. Esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Karhunpää, Rasimäki, Ylikylä, Ylä-Valtimo), Saramojoen vapauttaminen (Louhikosken padon purkaminen) ja reitistöjen rakentaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia.
C.4. Omaleimainen Vanhan Kauppalan alue Nurmeksen keskustassa – sen merkitys nyt ja tulevaisuudessa?
Vanhan Kauppalan alue on Nurmeksen timantti Itä-Suomen ainoana puukaupunkina. Kauppalan statuksen nostaminen on mielestäni erittäin tärkeää ja myös kaupungin tulisi hyödyntää sitä markkinoinnissaan. Onnistuneen kaavoituksen ja markkinoinnin myötä alueen merkitys Nurmeksen vetovoimatekijänä korostuu entisestään.
Miten kehität Nurmeksen keskustaajamaa (Keskusta, Porokylä, Itäkaupunki, Hyvärilä) toimivana asuin-, palvelu- ja yritysalueena?
Onnistuneet ratkaisut kaavoituksessa luovat hyvinvointia ja elinvoimaa. Kaavoituksella luodaan vetovoimaisia tontteja asuinrakentajille ja mahdollisuuksia monipuoliselle yritystoiminnalle. Käynnissä oleva kaavatyö on tärkeässä roolissa keskustojen kehittämisessä Valtimon pitäjää unohtamatta. Kehittämisen edellytyksenä on maankäytön resurssien turvaaminen.
D. Palvelukunta/Hallintokunta/Palvelutuotanto
D.1. Nurmeksen kylien asukkaiden ja siellä toimivien yritysten palvelut: - miten palveluita kehitetään, - miten tuetaan rahallisesti?
PIKES Oy on erinomainen kumppani kaikissa yritysasioihin liittyvissä kysymyksissä yritystukiasiat mukaan lukien.
Nurmeksen kaupungin järjestämät koulukyyditykset ja Katuri-kuljetus turvaavat pääsyn kuntakeskuksiin ja takaisin. Kirjastoauto on palvellut äänestyspaikkana, kulttuuritapahtumia ja kansalaisopiston palveluita on tuotu kylille. Palvelujen uusien muotojen etsimistä voisi ideoida yhteistyössä yhteisökoordinaattorin kanssa.
Hyvinvointilautakunnalta voi hakea toimintaan erilaisia avustuksia, kaupunginhallitukselta avustuksia esim. yksittäisiin tapahtumiin ja hankintoihin ja kaupunkirakennelautakunnalta yksityisteiden kunnossapitoavustuksia ja/tai peruskorjausavustuksia.
D.2. Ota kantaa seuraavien kylien/haja-asutusalueiden palvelutuotannon kohteiden kehittämiseen:
- kaavoitusasiat, - tonttimaat,
Kyläläisten/kyläyhdistysten aktiivinen vuorovaikutus maankäytön kanssa on tärkeää. Suurempina kokonaisuuksina toteutettuna kaavoituksen kustannukset säilyvät maanomistajille kohtuullisina ja kaavatyön vaikuttavuus on merkittävämpi.
Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia tarpeellisia määräyksiä. Nurmeksen kaupungin rakennusjärjestys on tarkoitus uusia vuoden 2023 aikana.
- pyörätiet, - julkinen liikenne, - taksikuljetukset, ja - teiden kunto
Kyläläisten/kyläyhdistysten aktiivinen vaikuttaminen päättäjiin. Kaupungin edunvalvonta on tärkeää ELY-väylien kunnossapidon kannalta. Yksityistieavustukset ovat myös merkityksellisiä, eikä niitä saa leikata.
D.3. Kaupungin hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022-2025 on juuri hyväksytty valtuustossa. Onko mielestäsi tarpeen tarkastella suunnitelman seitsemän tavoitteen toteuttamista myös lähiyhteisön (kylä/kaupunginosa) tasolla? Jos kyllä, niin miten tässä edettäisiin?
Keskeistä HYTE-kertoimen osalta on kuntien poikkihallinnollinen, suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa. Mielestäni tarkastelu lähiyhteisön tasolla on liian yksityiskohtaista ja siinä voi joidenkin pienten kylien kohdalla tulla vastaan myös henkilötietojen vaarantuminen.
E. Vapaa sana
Kylien/kaupunginosien kannattaa olla aktiivisia kaupungin suuntaan. Yhteistyöllä ja vuorovaikutusta lisäämällä rakennamme yhdessä paremman Nurmeksen!
Terho Savolainen vetänyt 5.12.2022 hakemuksensa pois
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit moderoidaan. Kommenttien moderointia tehdään arkipäivisin. Kyläyhdistys varaa oikeuden poistaa tai muokata kommentteja niiden sopimattoman tai asiattoman sisällön perusteella.