Kylät haastattelevat ehdokkaita - tiedote

Kylät kyselivät kaupunginjohtajaehdokkailta
- yhteistyö kylien kanssa saa kannustusta 

Osa Nurmeksessa toimivia kyläyhdistyksiä ja kaupunginosayhdistyksiä lähetti marraskuun lopussa kyselyn jatkoon valituille kaupunginjohtajaehdokkaille. 

Kyselyssä tiedusteltiin ehdokkaiden näkemyksiä lähidemokratiasta, haja-asutusalueen alue- ja elinkeinorakenteesta, keskustaajaman kehittämisestä sekä palvelutuotannosta lähiyhteisöille. Minna Heikkisen vetäydyttyä hausta kyselyyn vastasivat Pasi Parkkinen, Terho Savolainen ja Leena Timonen. 
(Huomautus: Terho Savolainen vetänyt 5.12.2022 hakemuksensa pois. Hänen vastauksensa on poistettu materiaalista)

Ehdokkaiden vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan tämän blogin yhteydessä,  etusivun Minne mennä -otsikon alta löytyvien linkkien mukaisesti.

Kaikki ehdokkaat ovat halukkaita tutustumaan lähiyhteisöihin ja niiden asukkaisiin esimerkiksi kyläkierrosten ja teemailtojen muodossa. Yhdistysten yhteistyöryhmän ja yhteisökoordinaattorin panos yhteistyön kehittämisessä nousee esille. 

Perinteiset muodot, kuten erilaiset avustukset ja toimitilojen tarjonta, saavat rinnalleen kylien erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioimisen esimerkiksi palvelutuotannossa. Kylien ja kaupunginosien oma aktiivisuus nostaa niiden arvostusta, tarpeiden ja ideoiden esille nostaminen johtaa jatkotoimiin kunnan hallinnossa. Ehdokkaat tuovat kuitenkin esille resurssien rajallisuuden, eri alueiden tasapuolisen kohtelun sekä pakottavat säännökset.

- Nurmeksen kylätoimijat osoittavat tässä ihailtavaa aktiivisuutta, toteaa Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto. - Tulevaisuuden kunnan johtaminen on osallisuuden, yhteisön ja elinvoiman johtamista.  

Asukkaiden ja yrityksien toivotaan sijoittuvan myös maaseudulle, tosin uusien asukkaiden houkuttelu jää lähiyhteisön vetovoiman varaan. Yritysten osalta parina seuraavana vuotena on tarjolla EU:n eri ohjelmien rahoitusta kymmeniä miljoonia, mutta rahoitushakujen valmisteluun tarvitaan lisää henkilöresursseja. 

Kaikki ehdokkaat tunnistavat Vanhan Kauppalan alueen merkityksen niin historiallisesti arvokkaana kohteena kuin matkailun ja imagon kannalta. 

Entä sitten maalaisjärjen käyttö hallinnossa? Tässä ehdokkaat lähtevät lakien ja määräysten noudattamisesta, muutoin vastauksista löytyy kirjoa - maalaisjärkeä käyttäen päätöksiä voi tehdä alueen olosuhteet huomioiden tai viranomaispäätös- ja esittelyteksteissä siten, että asiakas ymmärtää mitä teksti tarkoittaa. 

-Kylätoiminta on pito- ja vetovoimaa, linjaa Aleksi Koivisto. - Fiksut kunnanjohtajat ottavat kylät mukaan kehittämään kuntaa. On hienoa haastaa kunnanjohtajaehdokkaiden näkemyksiä ja tuoda heille kylien asiaa tutuksi! Tästä mallia muillekin!

Kyselyn tekoon osallistuivat Lipinlahden kyläyhdistys, Saramon kylätoimikunta, Savikylän maamiesseura, Valtimon Kehittäjät ja Vanhan Kauppalan asukasyhdistys. 

Linkki Pasi Parkkisen vastaukseen

Terho Savolainen vetänyt 5.12.2022 hakemuksensa pois

Linkki Leena Timosen vastaukseen

Maija Boren syksyblogi

 Kilpailukauteen valmistautuminen

Syksy on edennyt nopeasti ja talvi alkaa lähestyä. Hiihtäjälle se tarkoittaa kilpailukauden alkua. Tässä pieni vilkaisu Maijan syksyyn ja harjoitteluun.

Kesäloman jälkeen palasin Vuokattiin, opiskelupaikkakunnalle. Vuokatissa syksy on mennyt mukavasti, koulu ja reenit ovat pitäneet huolta ettei tekeminen lopu kesken. Syksyllä saa aina lisää motivaatiota harjoitteluun kun tajuaa, että pian kisakausi oikeasti alkaa. 

Lukiossa käyntiin lähti 3.vuosiluokka. Tällä hetkellä käyn 3.5 vuoden sunnitelmalla, joten ensimmäiset kirjoitukset ovat vasta keväällä. Ensimmäinen koeviikko on kuitenkin jo ohitse ja toinen jakso alkaakin jo ensi viikolla. Odotan myös syyslomaa niin pääsee kotiin käymään ja huilata hetken kouluhommista. 

Syksyn tavoite oli päästä kisaamaan rullahiihdon SM-kisoissa. Kuitenkin syksyisin on paljon flunssia liikeellä, joten sairastuin juuri viikko ennen kisoja. Tervehdyin juuri pari päivää ennen kisoja, joten valmistautuminen ei ollut paras mahdollinen. Kisoihin pääsin ja sijoitus oli 7., mutta N20 sarjassa oli vain 9 kisaajaa paikalla sillä todella moni oli sairaana.  Kisoista ei jäänyt paljoa sanottavaa, joten katseet talvea kohti.

Kisojen jälkeen aloitettiin hiihto hiihtotunnelissa. Oli mukava palata pikku hiljaa oikeille suksille rullahiihdon jälkeen. Kesän tavoitteena oli parantaa tekniikkaa. Siinä olenkin onnistunut ja tasatyöntö on kehittynyt alkukesään verrattuna. Meillä on Vuokatissa ollut myös leirejä, joten kavereiden kanssa on päässyt reenaamaan.

Syksyllä ohjelmassa on paljon pitkiä lenkkejä. Syksyinen luonto on kaunis ja ilma on raikasta, joten lenkkeily menee mukavasti värikkäissä maisemissa.  Kahden viikon päästä pitäisi hiihtää jo ensilumenladulla Vuokatissa. Parin kuukauden päästä pääsee jo kilpailemaan ensimmäisiä kertoja Kainuun talvikisoissa ja Suomen Cup kilpailussa Vuokatissa. Siihen asti reenaaminen jatkuu ja yritetään pysyä terveenä!

Teksti ja kuvat: Maija Boren

Lahja Mustonen 80 vuotta

Lahja Mustonen on toiminut kyläyhdistyksen,
ja sen edeltäjän kylätoimikunnan, puheenjohtajana
alusta lähtien (1976 ->) 

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Mustonen täytti 80 vuotta 22. syyskuuta. Onnittelemme!

Haastattelimme Lahjaa "Arto Nyberg" -tyyliin: lausuttuun sanaan tuli vastata lyhyellä lauseella (Seuraavien kirjauksien oikeellisuudesta kantaa vastuun haastattelun tekijä....)

Punainen - kukkaketo

Televisio - ei nykyisin paljon mittään, ei jaksa seurata

Ilmastonmuutos - liikkooo Suomen osalta vouhotetaaan, muu maailma ei tarpeeksi välitä. Ilmastonmuutos on suuremmassa kädessä

Raivaussaha - viihdyn sen kanssa, paras työväline

Käsityöt - istun ja neulon, menen kutomaan kun ei muuta ole tekemässä

Politiikka - seuraan mutta ei oikein vastaa mielipiteitä, kiinnostaa vähemmän

(Vladimir) Putin - sitä ihmistä ei pitäisi olla olemassakaan, löydettävä hoitopaikka

Martat - hyvä organisaatio, hyvä opintoahjo, olen suorittanut kolme avainta, nykynuorille tarpeen arjen käytännön taitojen opettamisessa

Lipinlahti - paras paikka maailmassa

Aika - aika kulkee liian nopeaan, ei kerkiä tehdä töitä, ikääntyy nopeasti

Asia jota en unohda - kun tapasin mieheni

Asia jonka muistan lapsuudesta - tehtiin käsitöitä, iltasella äidin kanssa veisattiin virsiä ja hengellisiä lauluja

Lähihistorian henkilö jota arvostan - Sauli Niinistö

Kenet/mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle - tämän joukkueen tästä (kahvipöydän ympärillä oleva seurue)

Mielipuuha - leipominen, ruoanlaitto, käsityöt, raivaussahan käyttö, puutarhan hoito

Lopuksi:
"Ja paljon kiitoksia kyläläisille ja kyläyhdistyksen jäsenille, olette ahkeria tekemään talkootöitä. Kiitokset kaikista yhteistyön vuosista!"

Teksti ja kuva: Jukka Eskelinen

Vanhat kuvat talteen!

 Tiesithän, että Lipinlahdessa on käynnissä vanhojen valokuvien ja dokumenttien digitointiprojekti!

Toiminta käynnistettiin v. 2019 ja se on tarkoitettu jatkuvaksi.
Sitä varten on luotu oma kuvagalleria Kuvat.fi-palvelun tarjoamalle "alustalle".
Kyse on netissä toimivasta digitoitujen kuvien ja dokumenttien tallennus-, esittely- ja kommentointipaikasta.

Linkki aineistoon:
https://lipinlahdenkuvat.kuvat.fi/kuvat/

Lähde: lipinlahdenkuvat.kuvat.fi/omat kuvat

Se on kaikille katselijoille ja kommentoijille täysin ilmainen palvelu, jonka vuosittaisen käyttöoikeuden maksaa Lipinlahden Kyläyhdistys ry. Maksu on 50 €/v. Sillä saa palvelusta omakohtaisella tunnuksella nimetyn tallennustilan 500 Gigatavua, jonka Kyläyhdistyksen nimeämä ylläpito voi jakaa kuva- ja dokumenttiaineiston keräämisen kannalta tarkoituksenmukaisiin, erikseen nimettyihin kansioihin ja niiden alikansioihin.

Digitoidun aineiston tallennuksesta em. palveluun vastaa ylläpito, joka tarvittaessa myös opastaa palvelun käyttäjiä.

Palvelun tallennuskapasiteetista on tällä hetkellä käytössä n. 1%, eli 5 Gt, jossa on n. 7000 tiedostoa. Tällä tavoin käytettynä kapasiteetti riittää siis n. 700 000:n digitoidun tiedoston tallentamiseen.

Aineisto tallennetaan tiivistetyssä muodossa, eli kuvien koko "puristetaan" jopa kymmenenteen osaan alkuperäisestä. Siten tätä ei voi pitää varsinaisena varmuuskopiointialustana. Tänne taltioidun aineiston tarkoituksena on toimia esittelynä olemassa olevasta materiaalista, jonka alkuperäiskappaleet säilyvät fyysisesti pääasiallisesti siellä, missä ne ovat olleetkin. Digitoidut tallenteet varmuuskopioidaan Kyläyhdistyksen nimeämän ylläpidon toimesta.

Lähde: Karjalainen 22.2.1956

Erittäin tärkeä tavoite tälle toiminnalle on historiallisen aineiston digitoinnin ja sen keskitetysti kokoamisen sekä julkistamisen lisäksi mahdollistaa kaikille netin käyttäjille osallistuminen esille asetetun materiaalin sisällön tunnistamiseen. Sillä tarkoitetaan mm. valokuvissa esiintyvien henkilöiden nimeämistä, ja muitakin kuviin liittyvien tietojen esille tuomista tai arviointia. Tällaisia ovat mm. kuvan ottamisen ajankohta ja paikka sekä mahdollinen tilanne, jossa kuva on otettu ynnä myös kuvan ottaja. Unohtaa ei sovi myöskään kuvassa näkyviä muita seikkoja: ympäristö, maisema, rakennukset, kulkuneuvot, kotieläimet jne. Voisikin todeta, että tuskin kuviin voidaan liittää paljoakaan "liikaa" taustatietoa, kunhan siinä pysytään asiallisuudessa.

Onkin huomattava, että vaikka projektin toiminta keskittyy Lipinlahtea koskevan aineiston keräämiseen, esille asetettua materiaalia voidaan katsella ja kommentoida maailmanlaajuisesti. Siten kaikki Lipinlahdesta kerätystä kuva- ym. aineistosta lisätietoja omaavat voivat antaa siihen oman tietolisäyksensä riippumatta tämänhetkisestä asuinpaikastaan tai sijainnistaan.

Lisätietoja asiasta voivat antaa:

Timo Tikansalo, timo.tikansalo@gmail.com, 0500 577633

Terho Okkonen, terho.okkonen@gmail.com, 040 5301727

Sinikka Mustonen, posti@paavolanlomat.com, 040 5065718

==========================================================

Maija Boren kesäblogi 4

Lipinlahti kesämökkeilijän näkökulmasta

Kesä alkaa olemaan lopuillaan ja lomat on vietetty. Koulut alkaa ja monilla on edessä arkeen paluu. Haastattelin Raija Särkkää, kenet tiedetään Lipinlahden pitkäaikaisena mökkeilijänä.

Raija on viettänyt 85 kesää Lipinlahdella, suvun kesämökillä. Hänellä on lämmin suhde Lipinlahteen. Hänen suku aloitti 1912-vuonna viettämään kesää Lipinlahdella. Vähitellen pihapiiriin rakennettiin huvila vuonna 1926, ja myöhemmin myös talvilämmin mökki on rakennettu.

Raijan kesä on mennyt hyvin, luonnon rauhassa mökkeillessä ja konserteista nauttian Nurmeksen musiikkiviikoilla. Mökille hän saapui ennen juhannusta ja mökkeilee vielä syyskuun alkuun asti.

Raijan lempiasioita Lipinlahdessa ovat luonto, hiljaisuus, ja mukavat naapurit. Joka kesä nämä asiat saavat Raijan tulemaan mökille. On tullut monen sukupolven ystäviä, kertoi Raija. Myös Nurmeksen kesämusiikki on tärkeä tapahtuma ja sitä oli mukava käydä katsomassa, kuten aikaisempinakin kesinä.

Myös lapsenlapsi perheen vierailu on jäänyt päällimmäisenä mieleen. Oli mukava puuhata ja leikkiä 5- ja 2-vuotiaiden poikien kanssa lomalla.

"Lipinlahti on oikein hyvä paikka kesämökille! Tämä on rauhallinen, ei liikaa mökkejä, hyvät naapurit ja luontokin on lähellä." Raija kertoi.

Lipinlahden suosikkipaikka on varmasti oma mökki. 
Siellä on paljon muistoja ja tunnelmaa. Myös aikaisemmin maalaistalojen heinätyöt sekä hevosella ratsastus on ollut kivaa tekemistä kesälomilla. Raija on myös nuorena ollut aktiivinen nuorisoseuran hommissa. Juurikin Tuohuspirtillä on tullut käytyä ja pidettyä iltamia, sekä talkoiltu. On myös kesäisin pelattu lentopalloa sekä muita pelejä nuorempana.

Lopuksi vielä Raija halusi kiittää kivoja ihmisiä, naapureita ja ystäviä, jotka ovat ottaneet heidät hyvin vastaan ja tekevät kesistä mukavia viettää Lipinlahdella.



Teksti ja kuvat: Maija Boren

Lipinlahden kesäviirin suunnittelukilpailu ratkennut

 "Päivännouzu-Suomi" viirissä kuvastuvat vaarat, vesi ja kesäinen aamuaurinko

Lipinlahden kyläyhdistys käynnisti kesän 2022 alussa kaikille avoimen Lipinlahden kylän kesäviirin suunnittelukilpailun. Voittajaksi valitun viirin on tarkoitus toimia omaleimaisena, positiivisena tunnusmerkkinä kylän kesäisessä maisemassa luoden samalla kylää yhdistävää, yhteisöllistä henkeä.

Kesäviirin odotetaan heijastavan – nimensä mukaisesti – kesäistä tunnelmaa, iloista ilmettä, kesämökkielämän riemuja tai maaseudun rauhaa. 
Ilmeen ydin on Lipinlahden kylän sijainti kahden tunnusomaisen elementin, Pielinen -järven ja pohjoiskarjalaisten vaarojen välissä.
Lipinlahden kyläyhteisöllä ei ole ollut yleisesti käytössä olevia graafisia tunnusmerkkejä tai tunnusvärejä. 
Kesäviiriä on tarkoitus valmistuttaa muiden viirien tavoin lippukankaasta ja painaa silkkipainotekniikalla.

Määräaikaan 15.7. mennessä kilpailuun saapuneet ehdotukset olivat esillä kyläyhdistyksen rantakala/lauluillassa heinäkuun loppupuolella. Kilpailun voittajan valintaa varten valittu tuomaristo kokoontui kaksi kertaa. 
Kilpailun tuomariston muodostivat: graafinen suunnittelija Katja Kuittinen, teollinen muotoilija Tuula Karatvuo, taiteilija Anssi Okkonen ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Mustonen.

Kilpailun tuomaristo kokoontui 8.8. valitsemaan suunnittelukilpailun voittajaa. Päätöksensä yhteydessä tuomaristo totesi seuraavaa:
"Haluamme kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita. Määräaikaan mennessä saapui kaikkiaan viisi ehdotusta, joista sekä Tuohuspirtillä 22.7.2022 suoritetussa yleisöäänestyksessä että tuomariston pohdinnassa kaksi ehdotusta nousi ylitse muiden.
Näissä kahdessa, tyyliltään hyvin toisistaan poikkeavassa ehdotuksessa nähtiin kuitenkin tarvetta jatkokehittelyyn ja kilpailuaikaa jatkettiin niiden osalta vielä viikolla. Suunnittelijoilta pyydettiin teemojen jatkokehittelyä.
Lopulta, toiseksi jäi tyyliltään runsaampi ja otteeltaan esittävämpi ja naivistempi ehdotus. Voittajaksi valikoitui lipinlahtelaistaustaisen taiteen maisteri Sanni Mustosen  ehdotus "Päivännouzu-Suomi", jossa suunnittelija on oivallisesti kyennyt yhdistämään annettujen ohjeiden keskeiset piirteet, perinteisen heraldiikan viirejä koskevat säännöt sekä tuoreen ja raikkaan värimaailman; viirin aihe on symbolinen, ei suoraan esittävä, se on helposti sanallisesti kuvattavissa ja sen värimaailma on rajattu mutta raikas.
Viiri kuvaa kauniisti auringon nousun kiloa vedessä kahden vaaran väliin jäävässä järvenlahdessa: siinä on kesäinen Lipinlahti, kylä veden äärellä, vaarojen välissä, ikiaikaisena mutta aina uuden aamun ja alun edessä."

Suunnittelija Sanni Mustonen itse kuvaa viirin taustaa: "Itä-Suomi on karjalan kielellä Päivännouzu-Suomi. Nimen mukaisesti viirissä aurinko nousee vaarojen takaa piirtäen sillan Pielisen aalloille."

Lipinlahden kyläyhdistyksen kesäviirikilpailu on osa Leader-rahoitteista Lipinlahden Digiroad -hanketta, jossa kehitetään kylän digitaalista brändiä ja yhteisöllisyyden muotoja kaksivuotisessa projektissa. 

Lisätietoja Lipinlahden kyläyhdistyksen kesäviirikilpailusta ja Lipinlahden Digiroad -hankkeesta:
kyläyhdistyksen sihteeri Jukka Eskelinen, 050 368 3673, jukka.eskelinen@pyssyvaara.com

Vieraskynä: Paluumuuttajan päiväkirjasta, osa 5

 Vieraskynä-sarja

Blogissa julkaistava sarja, jossa kylässä asuvat ja kylälle muuttaneet kertovat arjestaan.

Jatkoa Tuula Karatvuon blogille

Paluumuuttajia Kopraslahdella 2022, osa 5

"Kanada on Rantalan vanha kanalarakennus, joka sijaitsee talosta katsoen pihan oikealla laidalla, nykyistä kanalaa, Ginnungagapia, vastapäätä. Miehen vanhemmilla oli 1970-luvulla Kanadassa 300-pyrstöinen munituskanala, jossa mies ja hänen veljensä sanovat oppineensa munia pesemään. Nykyohjeiden......."

Uusin blogi löytyy nettiosoitteesta:

https://info317023.wixsite.com/tuula/osa5

ja

blogi kokonaisuudessaan löytyy nettiosoitteesta:

https://info317023.wixsite.com/tuula/

Huomaa! Blogin nettiosoite on muuttunut, aikaisemmasta osoitteesta Sinut ohjataan uuteen osoitteeseen.

Huomaa myös! Blogi avautuu omaan selaimen ikkunaan. 

Vieraskynä: Paluumuuttajan päiväkirjasta

Vieraskynä-sarja

Blogissa alkaa uusi sarja, jossa Lipinlahden kylässä joskus asuneet, kylässä nyt asuvat ja kylälle muuttaneet kertovat arjestaan.

Ensimmäisenä julkaistaan Tuula Karatvuon henkilöhtaisessa blogissa julkaistu

Kuva: Helena Karatvuo

Paluumuuttajia Kopraslahdella 2022

"Lampaita” sanoin hiljaa eräänä pimeänä maaliskuisena iltana. ”Ei herran tähden. Vain kuolleen ruumiini ylitse. Nehän paskoo joka paikkaan”, tuhahti mies lehtensä takaa. ”Kanoja sitten”, jupisin itsekseni....."

Blogi löytyy nettiosoitteesta:

http://c3hi79mi.c3.suncomet.fi/tuula/

Huomaa! Blogi avautuu omaan selaimen ikkunaan. Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan tämän blogin kommentteihin.

Maija Boren kesäblogi 3

 Kesämatkailijan Lipinlahti 

Kohtavaaran juna-pysäkki

Lipinlahdessa sijaitsee juna-pysäkki, josta juna menee ohitse neljä kertaa päivän aikana. Junalla pääsee Nurmeksen keskustaan ja Joensuuhun. 

Kävin yhden päivän aikana tarkkailemassa pysäkillä matkustajia. Aamujunaan, joka meni Joensuuhun ei noussut ketään. 

Iltapäivällä nousin itse junan kyytiin Lipinlahdesta ja matkustin Lieksaan näkemään ystäviäni. Lipinlahden junayhteys on ollut tärkeä ainakin minulle. Yläasteella harrastin vielä yleisurheilua ja harjoitukset olivat Lieksassa. Menin usein junalla. Junan aikataulut ovat hyvät, sillä iltapäivän junalla pääsi viideksi harjoituksiin ja iltajunalla takaisin kotiin kahdeksaksi. Tämä on mahdollistanut monet harjoituskerrat kun muuta kyytiä ei ole ollut. Junalippukaan ei ole liian kallis lapsille tai opiskelijalle. Varsinkin nyt tulee halvemmaksi matkustaa junalla kuin ajaa autolla.

Sama iltana, tulin iltajunalla kahden kaverini kanssa Lipinlahteen.

Seuraavana päivänä saatoin heidät asemalle. Heidänkin mielestä junayhteys on tärkeä ja aikataulut ovat hyvät. Junayhteys on tärkeä monelle nuorelle, sillä kaikilla ei ole omia kulkuvälineitä.

Toivottavasti Kohtavaaran pysäkki säilyy ja saa sinutkin nousemaan siitä junan kyytiin!

Opistonrannan uimaranta

Vierailin myös Opistonrannan uimarannalla yhtenä aurinkoisena kesäpäivänä. 
Kesäpäivästä oli nauttimassa Liisa ja hänen lapsensa. 

Lipinlahteen heidät oli tuonut mummola ja Liisakin on alunperin lipinlahtelainen.
Heidän mielestä ranta on rauhallinen, mikä on mukava lapsiperheelle. Lasten mielestä vesikin oli lämmintä ja sinne oli kiva hypätä kerta toisensa jälkeen. 

Kyselin parannus ehdotuksia ja sain muutaman hyvän idean, jotka pystyn itsekkin allekirjoittamaan.

Uimarannalle olisi kiva saada hiekkaranta. Tällä hetkellä rannasta käsin on huono lähteä uimaan sillä pohja on mutainen ja rannassa heinikkoa. 
Lapsien mielestä myös jonkin näköinen hyppylauta olisi mukava laiturille.
Liisa muisteli, että ennen on ollut irtonainen auringon ottolaituri vähän kauempana rannasta jonne piti uida. Se oli mukava nuoruudessa. 

Tulipiste voisi olla rannalla myös niin saisi paistettua makkarat vaikka uinnin jälkeen.

Heillä on tullut käytyä rannalla jo aiemmin tänä kesänä ja suosittelevat muillekin rauhallista rantaa.

Teksti ja kuvat: Maija Boren

Kylän nimestä ja - siitä toisesta nimestä

Kun haluat Lipinlahteen,
käänny Kohtavaaraan!

Se on vaaran paikka, mutta myös tiettyihin tarkoituksiin käytetty paikan nimi.

Kun Nurmeksen keskustasta haluaa ajaa Lipinlahteen, vaikkapa Opistonrantaan uimaan tai Toivontornin reitille, on Itäkaupungin liikenneympyrästä käännyttävä – viitta ”Kohtavaara”, Kohtavaarantielle. 
Kääntyessämme Nurmes-Lieksa -kantatie 73:n risteyksessä kohti Lipinlahtea, viitta kertoo ”Kohtavaara”, kun käännytään – Lipinlahdentielle.
Ja kun junalla matkaa Etelä-Suomesta kesän viettoon Lipinlahteen, VR:n nettisivuilta lippua ostaessasi valitset määränpääksi – Kohtavaaran seisakkeen.

Miksi näin?

Ikänsä Lipinlahdessa asuneelle asia on sinänsä yhdentekevä, hän kun lähtee vaikka Porokylän S-Marketista KOTIIN, olipa se Lipinlahdessa tai Kohtavaarassa. 

Muualta tulevalle paikkojen nimityksillä on enemmän merkitystä.
Edellä mainitun junalipun ostamisen lisäksi esimerkiksi opastaessamme vierasta ensimmäistä kertaa kesämökille Pielisen rannalle, käytetään varsin usein kylän nimen, Lipinlahden, lisäksi viimeisen määränpäätä edeltävän yksityistien nimeä paikantamaan mökki. Kohtavaara paikan nimenä harvemmin sopi täsmentämään kesämökin tarkempaa sijaa kulkijan mielessä.
Mutta Lipinlahteen pääsee kääntymällä viitasta ”Kohtavaara”….

Kyläkirja ”Lipinlahti – Kylä Pielisen rannalla” kertoo kylästä löytyvän mainintoja veroluetteloista 1600-luvulta lähtien Lipinlax -nimellä tai tämän muunnoksina. 

Viimeistään 1830-luvulla toteutetun isojaon jälkeen Lipinlahden kylä hahmottui tilojen rajojen määräytymisen ja uusien tilojen syntymisen myötä nykymuotoon. 

Samaisen teoksen liikennettä, tarkemmin sanoen junaliikennettä koskevassa osassa kerrotaan, että rautatien tultua rakennetuksi 1910-1911 läpi Lipinlahden, tuli ajankohtaiseksi junaliikenteelle tarpeellisen pysäkin perustaminen. 

Kuva: Jarmo Pyytövaara

Alussa pysäkki, tarkkaan ottaen laiturivaihde, kantoi kylän nimeä, vieläpä jossain vaiheessa kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna.
Jo tuolloin paljastui paikan mieltämiseen Suomen kartalla liittyvä sekaantumisen mahdollisuus: Iisalmen eteläpuolella sijaitseva Lapinlahti ja Lipinlahti muistuttivat paikanniminä liiaksi toisiaan. Niinpä juna-asema sai vuonna 1925 hallinnollisella päätöksellä nimen: Kohtavaara.

Näyttääkin siltä, että tämä hallinnollinen perimä selittää Kohtavaara -paikannimen käyttöä varsin rajatussa piirissä: postilaitos otti käyttöön postitoimipaikkana (75970) Kohtavaaran, Nurmeksen kaupunki nimesi tiet (v. 1991 Kohtavaarantie ja Lipinlahdentie) ja TVL toteutti alussa mainitun viitoituksen. 
Yhdistystoiminnassa ja myös yritysten puolella on käytetty nimessä aivan valtaosin Lipinlahtea.
 
Konkreettisimmillaan tämä jako näkyi 1960-1990 -luvuilla, kun saman liikerakennuksen eri osissa sijaitsivat Kohtavaaran postiasema PPA1:n (rajoitettu rahaliikenne) sekä Jukolan osuuskaupan Lipinlahden myymälä.

Mainittakoon, että Lipinlahdessa, mainitun nykyisen Kohtavaaran seisakkeen läheisyydessä nousee vaaran rinne. Soratien ja Pielisen välissä sijaitseva Kohtavaaran vaara on geologinen muodostuma. aikoinaan asuinpaikka, nyt metsää ja virkistyspolkujen verkko – siis paikka, jolla on ääri ja muoto. 

Mutta keskukseksi sitä ei voi sanoa. Kohtavaara lienee tunnetumpi paikan nimen roolissa kuin fyysisenä paikkana.

Teksti ja kuva: Jukka Eskelinen

Kuva selityksineen Kohtavaaran seisakkeesta vuodelta 1983 löytyy "Resiina"-nimiseltä nettisivustolta osoitteesta www.vaunut.org/kuva/46082

Maija Boren: kesäblogi 2

Urheilijan kesäpäivä

Tervetuloa seuraamaan päivääni urheilijana. Olen siis Maija, ja harrastan maastohiihtoa.

Opiskelen Sotkamon urheilulukiossa ja muutin sinne hyvien harjoitusolosuhteiden ja valmennuksen takia kaksi vuotta sitten. Suurimman osan kesästä vietän kuitenkin kotona, Nurmeksessa.

Olen harrastanut monia eri lajeja kuten jalkapalloa ja yleisurheilua hiihdon lisäksi. Tällä hetkellä keskityn vain hiihtoon. Kesällä kuitenkin harjoittelu on monipuolista ja saa vaihtelua talven jälkeen.

Tämän päivän ohjelmassa oli kaksi harjoitusta. Heräsin ilman kelloa yhdeksän aikaan. Sitten söin aamiaisen, sehän on päivän tärkein ateria. Tein muut aamutoimet ja laitoin harjoitustavarat kuntoon. Ennätin treenaamaan jo kymmeneksi.

Aamulla ohjelmassa oli loikkaharjoitus. Toteutin treeniin Ellun Lenkin pururadoilla.

Alkulämmittelyksi pyöräilin sinne noin 25 minuuttia. Siellä tein ihan ensiksi aktivointiliikkeitä jaloille.

Näitä liikkeitä onkin tullut tehtyä.
Viime talvena oli aika paljon ongelmia jalkojen kanssa, jotka kipeytyivät vapaan hiihdossa. En päässyt koko talvena juurikaan hiihtämään vapaata ilman kipua jaloissa. Sain fysioterapeutilta liikkeitä joilla jalkoja voisi vahvistaa.
Tällä hetkellä pystyn treenaamaan hyvin sillä en ole hiihtänyt vapaata joka kipeyttää jalat. Tavoitteena olisi parantaa peruskestävyyttä muilla harjoituksilla. Toivottavasti ensi talvena pääsisi hiihtämään myös vapaan hiihtoa terveillä jaloilla.

Alkuverryttelyn jälkeen aloin tekemään erilaisia loikkia, pysähdyksillä ja ilman. Tämän treenin tavoite oli hakea terävyyttä ja samalla tasapainoa.
Treeni onnistui mielestäni hyvin. Valitsin tähän treeniin juurikin pehmeän pururadan, joka vaimentaa iskutusta jaloille. Lopuksi vielä pyöräilin kotiin.

Treeni oli onnistunut ja sen jälkeen palasin takaisin kotiin. Treenin jälkeen on tärkeä syödä heti, jotta palautuminen lähtee käyntiin. Joten sitten söin lounasta.
Lounaan jälkeen vain lepäilin ja kävin uimassa Pielisessä kun oli melkein +30 astetta lämmintä. Pyrin tekemään treenit aamuisin ja iltaisin enkä keskipäivällä kun lämpötila on korkein. Treeneistä saa myös paremmin irti kun kuumuus ei syö kaikkia voimia.

Illan treenissä oli peruskestävyyslenkki rullasuksilla. Treenin tarkoitus oli olla palauttava kun aamun treeni oli ollut jo sen verran rankka.  Treenin tavoite oli keskittyä tasatyöntöön ja suurin osa lenkistä meni siis tasuria työnnellessä ja musiikkia kuunnellessa. Treenin kesto oli vajaa kaksi tuntia.

Tasatyöntö on myös yksi minun suuri kehityskohde ensi talvelle. Siitä pitäisi saada tehokkaampaan ja oppia käyttämään myös jalkoja. Viime talvena parhaiten meni juurikin perinteisen kilpailut, mutta toivottavasti ensi talvena tasatyöntö on vahvuuteni.

Treenin jälkeen menin taas kotiin ja syömään suoraan. Hetken aikaa lepäilin kotona, jonka jälkeen lähdin frisbeegolfaamaan kavereiden kanssa.
Tykkään viettää aikaa kavereiden kanssa ja tehdä muutakin treenien ohessa.
Loppu ilta meni siis oikeastaan ulkona kesäillasta nauttien. Illalla käytiin vielä uimassa, se palauttaa mukavasti lihaksia ja virkistää oloa.

Edelliseltä kaudelta ei ole paljoa hyvää sanottavaa juurikin terveyssyiden vuoksi. Kilpailukauden aikana sairastin vielä koronan, jonka jälkioireiden ja tautien kanssa meni melkein kuukausi.
Keväälläkin sairastelukierre jatkui ja uuden kauden harjoittelu lähti pätkittäin liikkeelle. Nyt kuitenkin on päästy voiton puolella ja treenit tuntuvat kulkevan hyvin. Toivottavasti nyt vain pysyisi terveenä ja saisi hyvän harjoituskauden ennen syksyä ja lumille siirtymistä.
Ensi kauden tavoitteita ovat hyvä ja ehjä kisakausi, ja pysyä terveenä.

Tällaisia ovat treenipäiväni yleensä.
Joskus on vain yksi treeni jolloin päiviin jää enemmän vapaa-aikaa.
Tykkään myös siitä kun kesäisin treenit ovat monipuolisia ja erilaisia. Joskus hiihtoa, juoksua, pyöräilyä, loikkia ja paljon muuta.

On se mukava kun saa tehdä sitä mistä tykkää!

Teksti ja kuvat: Maija Boren

Juhannukselta kesään! - Puheenjohtajan tervehdys

Kyläyhdistyksen puheenjohtajan alkukesä on kulunut pihan laitossa ja kesän alkua seuratessa.

"Talven tuntu sinnitteli aina toukokuun alkupäiviin, mutta sen jälkeen kesän tulo eteni kukon askelin", kuvaa Lahja Mustonen. Pääskysten tulo on jokavuotinen merkki kesän alkamisesta, sirkutus ja ilmalennot mieltä lämmittävä näytös uuden kasvun alkaessa ja vihreän vallatessa alaa pihassa ja pelloilla.

Vakiintunutta toimintaa

Kyläyhdistyksen puolella kevään ja kesän taitekohta otettiin vastaan rutinoidusti. "Venesatama/uimarannan kevättalkoissa laitettiin paikat kuntoon, ja suunniteltiin grillipaikkaa uimarannan palveluiden parantamiseksi", toteaa puheenjohtaja Lahja. Toimintasuunnitelmaankin kirjattu nuotio-grillipaikka saa mahdollisesti seurakseen laavukatoksen tulevina kesinä.

Valtakunnallista "Avoimet Kylät" -tapahtumaa vietettiin kesäkuun 11. päivä Tuohuspirtillä sään suosiessa. Pelastuslaitoksen kalustoesittely ja alkusammutusnäytös jäi noin 50 osallistujan mieleen. 

"Tämäkin tapahtuma nousi pystyyn yhteistyössä Lipinlahden nuorisoseuran kanssa, joka yhteistyökumppanina on vertaansa vailla", kiittelee puheenjohtaja Lahja. Lipinlahden nuorisoseuran aktiivinen ote saikin tänä keväänä valtakunnallista tunnnustusta valinnalla vuoden Nuorisoseuraksi. Kyläyhdistys onnittelee vielä kerran!

Juhannuksen merkeissä

Näin juhannuksen alla on meillä kaikilla mahdollisuus pysähtyä hetkeksi nauttimaan Suomen suvesta, valoisista öistä, läheisten seurasta ja puhtaasta luonnostamme. Juhannus, keskikesän juhla, on myös iloisen mielen ja toivon juhla. 
"Toivon, että kaikki arvostavat mahdollisuuttamme elää rauhallisessa ja turvallisessa yhteiskunnassa Euroopan pohjoislaidalla. Täällä maaseudulla pystymme järjestämään elämämme niin, että maailmalta kantautuvat tuulet ja tuiskeet eivät heiluttele mielin määrin", linjaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

Kesä ei merkitse pysähdystä

Lipinlahden kylällä tapahtuu myös keskellä kesää. "Heinäkuun toisena sunnuntaina, 10.7., pidetään kesäkirkko iltapäivällä Tuohuksella", kertoo Lahja, "ja heinäkuun 22. päivä on perinteisen rantakala/lauluillan vuoro". Heinäkuun 15. päättyy myös määräaika ehdotuksille Lipinlahden kesäviiristä.
Kyläyhdistys on myös avannut blogin Blogger.com -palvelussa, jossa julkaistaan mm. nuorten kesäsomettajien kirjoituksia kuluvan kesän aikana.

"Kiitän kaikkia kyläyhdistyksen aktiivisia ihmisiä, Teidän avullanne saamme aikaiseksi vaikka mitä!", hymyilee puheenjohtaja. "Meillä on toimiva kylä ja toimivat yhdistykset kylän asialla, pidetään Lipinlahden kylää esillä".

Rauhallista juhannusta ja hyvää kesää kaikille blogin lukijoille!

Kyläyhdistyksen toiminnasta löytyy lisätietoa kyläyhdistyksen Facebook-sivuilta "https://www.facebook.com/lipinlahti" ja blogista "lipinlahti.blogspot.com". 

Kesäviirin lumo!

 Kesäkauden jännittävin tapahtuma - kesäviirikilpailu!

Tule mukaan, ja suunnittele Lipinlahden kylälle ikioma kesäviiri. 

Sellainen lippusalossa kesätuulessa kauniisti liehuva tunnus, joka toimii omaleimaisena, positiivisena tunnusmerkkinä kylän kesäisessä maisemassa luoden samalla kylää yhdistävää, yhteisöllistä henkeä.

Kesäviirin odotetaan heijastavan – nimensä mukaisesti – kesäistä tunnelmaa, iloista ilmettä, kesämökkielämän riemuja tai maaseudun rauhaa.
Ilmeen ydin on Lipinlahden kylän sijainti kahden tunnusomaisen elementin, "Pielinen" -järven ja pohjoiskarjalaisten vaarojen välissä. 

Tee oma ehdotuksesi 15.7. mennessä. 

Suunittelukilpailun ehdotukset ovat esillä kyläyhdistyksen rantakala/lauluillassa 22.7.2022 Tuohuspirtillä. Yleisöllä on tilaisuudessa mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista. 
Voittajaviirin valitsee kilpailun tuomaristo. Kilpailun tulos julkaistaan viimeistään 15.8.2022.

Ehdotukset voi toimittaa joko sähköisesti tai paperille tehtynä. Tästä ja muusta suunnittelukilpailuun liittyvästä enemmän erillisessä kilpailuohjeessa (katso alla).

Lisätietoja ja ehdotusten palautus (15.7. mennessä):
kyläyhdistyksen sihteeri Jukka Eskelinen, 050 468 3673, jukka.eskelinen@pyssyvaara.com

Maija Boren: kesäblogi 1

 

Avoimet Kylät -tapahtumapäivä 11.6. Tuohuspirtillä

Teksti: Maija Boren

Kuva: Maija Boren

Viime viikonloppuna vietettiin Avoimet Kylät päivää myös Lipinlahdella, Tuohuspirtillä.

Sää suosi meitä ja aurinko paistoi koko päivän. Tuohuspirtillä vieraili lähes 50 ihmistä koko päivän aikana.

Kuva: Maija Boren

Päivä alkoi 9.30 kun Haikolan Talon ”renki” Jari Lampinen lähti ohjaamaan maisemakävelyä Toivontornille.

Kävin haastattelemassa kävelijöitä reissun jälkeen. Kierroksella oli ollut Markku sekä Päivi ja Teemu Janakkalasta. Matka oli taittunut mukavasti maisemia ihastellessa ja linnun laulua kuunnellessa. He olivat pysähdelleet ja lukeneet taulut jotka kertovat mm. alueen historiasta. Kaikki suosittelivat Toivontornin kierrosta.

Päivä jatkui kun Tuohuspirtin pihaan saapui Anumari Suhonen kahden kiltin vuohen kanssa. Vuohia voi käydä katsomassa kesällä työaikaan Nurmeksen museon luona Ikolantiellä.

Kuva: Maija Boren

Myös lapsille oli järjestetty ohjelmaa koko päiväksi. Halukkaat pääsivät kokeilemaan kivien maalaamista leppäkertuiksi. Leppäkerttu pöydän järjesti kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Roosa Peltonen.

Monia kiinnosti myös upea pelastusauto joka saapui paikalle myöhemmin. Lapsille oli myös ”ongintaa”.

Kuva: Jukka Eskelinen

Puolenpäivän aikaan pihaan saapui pelastusauto sekä pelastuslaitoksen huoltoauto.

Ohjelmassa oli kalusto- ja toimintainfoa, pelastusauton tutkimista sekä alkusammutus-näytös.
Halukkaat pääsivät itsekin harjoittelemaan sammuttamista, jotta osaisivat toimia tosipaikan tullen oikealla tavalla.

Päivä oli onnistunut ja mukava!

Kuva: Maija Boren