Vieraskynä: Paluumuuttajan päiväkirjasta

Vieraskynä-sarja


Blogissa alkaa uusi sarja, jossa Lipinlahden kylässä joskus asuneet, kylässä nyt asuvat ja kylälle muuttaneet kertovat arjestaan.

Ensimmäisenä julkaistaan Tuula Karatvuon henkilöhtaisessa blogissa julkaistu

Kuva: Helena Karatvuo
Paluumuuttajia Kopraslahdella 2022

"Lampaita” sanoin hiljaa eräänä pimeänä maaliskuisena iltana. ”Ei herran tähden. Vain kuolleen ruumiini ylitse. Nehän paskoo joka paikkaan”, tuhahti mies lehtensä takaa. ”Kanoja sitten”, jupisin itsekseni....."




Blogi löytyy nettiosoitteesta:

Huomaa! Blogi avautuu omaan selaimen ikkunaan. Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan tämän blogin kommentteihin.


Maija Boren kesäblogi 3

 Kesämatkailijan Lipinlahti 


Kohtavaaran juna-pysäkki

Lipinlahdessa sijaitsee juna-pysäkki, josta juna menee ohitse neljä kertaa päivän aikana. Junalla pääsee Nurmeksen keskustaan ja Joensuuhun. 

Kävin yhden päivän aikana tarkkailemassa pysäkillä matkustajia. Aamujunaan, joka meni Joensuuhun ei noussut ketään. 


Iltapäivällä nousin itse junan kyytiin Lipinlahdesta ja matkustin Lieksaan näkemään ystäviäni. Lipinlahden junayhteys on ollut tärkeä ainakin minulle. Yläasteella harrastin vielä yleisurheilua ja harjoitukset olivat Lieksassa. Menin usein junalla. Junan aikataulut ovat hyvät, sillä iltapäivän junalla pääsi viideksi harjoituksiin ja iltajunalla takaisin kotiin kahdeksaksi. Tämä on mahdollistanut monet harjoituskerrat kun muuta kyytiä ei ole ollut. Junalippukaan ei ole liian kallis lapsille tai opiskelijalle. Varsinkin nyt tulee halvemmaksi matkustaa junalla kuin ajaa autolla.

Sama iltana, tulin iltajunalla kahden kaverini kanssa Lipinlahteen.


Seuraavana päivänä saatoin heidät asemalle. Heidänkin mielestä junayhteys on tärkeä ja aikataulut ovat hyvät. Junayhteys on tärkeä monelle nuorelle, sillä kaikilla ei ole omia kulkuvälineitä.


Toivottavasti Kohtavaaran pysäkki säilyy ja saa sinutkin nousemaan siitä junan kyytiin!


Opistonrannan uimaranta

Vierailin myös Opistonrannan uimarannalla yhtenä aurinkoisena kesäpäivänä. 
Kesäpäivästä oli nauttimassa Liisa ja hänen lapsensa. 

Lipinlahteen heidät oli tuonut mummola ja Liisakin on alunperin lipinlahtelainen.
Heidän mielestä ranta on rauhallinen, mikä on mukava lapsiperheelle. Lasten mielestä vesikin oli lämmintä ja sinne oli kiva hypätä kerta toisensa jälkeen. 

Kyselin parannus ehdotuksia ja sain muutaman hyvän idean, jotka pystyn itsekkin allekirjoittamaan.

Uimarannalle olisi kiva saada hiekkaranta. Tällä hetkellä rannasta käsin on huono lähteä uimaan sillä pohja on mutainen ja rannassa heinikkoa. 
Lapsien mielestä myös jonkin näköinen hyppylauta olisi mukava laiturille.
Liisa muisteli, että ennen on ollut irtonainen auringon ottolaituri vähän kauempana rannasta jonne piti uida. Se oli mukava nuoruudessa. 

Tulipiste voisi olla rannalla myös niin saisi paistettua makkarat vaikka uinnin jälkeen.

Heillä on tullut käytyä rannalla jo aiemmin tänä kesänä ja suosittelevat muillekin rauhallista rantaa.


Teksti ja kuvat: Maija Boren


Kylän nimestä ja - siitä toisesta nimestä

Kun haluat Lipinlahteen,
käänny Kohtavaaraan!


Se on vaaran paikka, mutta myös tiettyihin tarkoituksiin käytetty paikan nimi.

Kun Nurmeksen keskustasta haluaa ajaa Lipinlahteen, vaikkapa Opistonrantaan uimaan tai Toivontornin reitille, on Itäkaupungin liikenneympyrästä käännyttävä – viitta ”Kohtavaara”, Kohtavaarantielle. 
Kääntyessämme Nurmes-Lieksa -kantatie 73:n risteyksessä kohti Lipinlahtea, viitta kertoo ”Kohtavaara”, kun käännytään – Lipinlahdentielle.
Ja kun junalla matkaa Etelä-Suomesta kesän viettoon Lipinlahteen, VR:n nettisivuilta lippua ostaessasi valitset määränpääksi – Kohtavaaran seisakkeen.

Miksi näin?
Ikänsä Lipinlahdessa asuneelle asia on sinänsä yhdentekevä, hän kun lähtee vaikka Porokylän S-Marketista KOTIIN, olipa se Lipinlahdessa tai Kohtavaarassa. 

Muualta tulevalle paikkojen nimityksillä on enemmän merkitystä.
Edellä mainitun junalipun ostamisen lisäksi esimerkiksi opastaessamme vierasta ensimmäistä kertaa kesämökille Pielisen rannalle, käytetään varsin usein kylän nimen, Lipinlahden, lisäksi viimeisen määränpäätä edeltävän yksityistien nimeä paikantamaan mökki. Kohtavaara paikan nimenä harvemmin sopi täsmentämään kesämökin tarkempaa sijaa kulkijan mielessä.
Mutta Lipinlahteen pääsee kääntymällä viitasta ”Kohtavaara”….

KyläkirjaLipinlahti – Kylä Pielisen rannalla” kertoo kylästä löytyvän mainintoja veroluetteloista 1600-luvulta lähtien Lipinlax -nimellä tai tämän muunnoksina. 
Viimeistään 1830-luvulla toteutetun isojaon jälkeen Lipinlahden kylä hahmottui tilojen rajojen määräytymisen ja uusien tilojen syntymisen myötä nykymuotoon. 

Samaisen teoksen liikennettä, tarkemmin sanoen junaliikennettä koskevassa osassa kerrotaan, että rautatien tultua rakennetuksi 1910-1911 läpi Lipinlahden, tuli ajankohtaiseksi junaliikenteelle tarpeellisen pysäkin perustaminen. 

Kuva: Jarmo Pyytövaara
Alussa pysäkki, tarkkaan ottaen laiturivaihde, kantoi kylän nimeä, vieläpä jossain vaiheessa kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna.
Jo tuolloin paljastui paikan mieltämiseen Suomen kartalla liittyvä sekaantumisen mahdollisuus: Iisalmen eteläpuolella sijaitseva Lapinlahti ja Lipinlahti muistuttivat paikanniminä liiaksi toisiaan. Niinpä juna-asema sai vuonna 1925 hallinnollisella päätöksellä nimen: Kohtavaara.

Näyttääkin siltä, että tämä hallinnollinen perimä selittää Kohtavaara -paikannimen käyttöä varsin rajatussa piirissä: postilaitos otti käyttöön postitoimipaikkana (75970) Kohtavaaran, Nurmeksen kaupunki nimesi tiet (v. 1991 Kohtavaarantie ja Lipinlahdentie) ja TVL toteutti alussa mainitun viitoituksen. 
Yhdistystoiminnassa ja myös yritysten puolella on käytetty nimessä aivan valtaosin Lipinlahtea.
 
Konkreettisimmillaan tämä jako näkyi 1960-1990 -luvuilla, kun saman liikerakennuksen eri osissa sijaitsivat Kohtavaaran postiasema PPA1:n (rajoitettu rahaliikenne) sekä Jukolan osuuskaupan Lipinlahden myymälä.

Mainittakoon, että Lipinlahdessa, mainitun nykyisen Kohtavaaran seisakkeen läheisyydessä nousee vaaran rinne. Soratien ja Pielisen välissä sijaitseva Kohtavaaran vaara on geologinen muodostuma. aikoinaan asuinpaikka, nyt metsää ja virkistyspolkujen verkko – siis paikka, jolla on ääri ja muoto. 

Mutta keskukseksi sitä ei voi sanoa. Kohtavaara lienee tunnetumpi paikan nimen roolissa kuin fyysisenä paikkana.

Teksti ja kuva: Jukka Eskelinen

Kuva selityksineen Kohtavaaran seisakkeesta vuodelta 1983 löytyy "Resiina"-nimiseltä nettisivustolta osoitteesta www.vaunut.org/kuva/46082

Suosituimmat:

Kylät haastattelevat ehdokkaita - tiedote

Kylät kyselivät kaupunginjohtajaehdokkailta - yhteistyö kylien kanssa saa kannustusta  Osa Nurmeksessa toimivia kyläyhdistyksiä ja kaupungin...